ERI:n arvoinen kultakimpale

Kotiuduimme juuri Forssan näyttelyhuumasta. Aino sai laatuarvostelussa EH:n, vaikka olikin ERI:n arvoinen. Valitettavasti tuomari  Irina Poletaeva ei voinut antaa vaaleanpunaista nauhaa, sillä hän suorastaan järkyttyi Ainon laihuudesta. Avustavana tuomarina toiminut  Rune Fagerström tuli vielä sanomaan juniorkehän päätyttyä, että tässä on koira, joka on oikea kultakimpale kunhan paino saadaan vain kohdilleen. Tuomarit pitivät Ainosta kovasti heti ensi silmäyksellä, mutta pöydällä Poletaeva totesi, että ERI olisi tullut, jos painoa olisi enemmän. Että hieno juttu.

Olemme kuitenkin suhteellisen tyytyväisiä arvosteluun, Aino sijoittui juniornarttujen neljänneksi, mikä on hyvä tulos kun narttuja oli kaiken kaikkiaan seitsemän kappaletta. Eniten ottaa päähän tietenkin se, että  koirassa oli kaikki kohdallaan, paitsi paino. Kyllähän tuo harmittaa, mutta lohtua tuo kuitenkin se, että tuomarit pitivät Ainosta ja kehuivat tätä erittäin kauniiksi ja tasapainoiseksi vielä kehän päätyttyäkin.

Nyt alkoi siis lihotuskuuri. Ennennäkemätöntä, sillä Ainohan oli koko pentuaikansa hiukan ylipainoinen. Olen myöskin luopunut toivosta, että Ainon oikea korva kuin ihmeen kaupalla asettuisi aloilleen. Siinä vaiheessa kun selittelin miehelleni Ainon korvan nousevan pystyyn hormonaalisten tekijöiden johdosta, tajusin että nyt taitaa olla hiukan liikaa toivoa ilmassa. Puolipystykorvainen-sheltti näyttää kuitenkin äipän ja iskän mielestä maailman hienoimmalta kultakimpaleelta :)